Aikanaan villasukista, villalapasista ja muista villa-asuisteista ja niiden riittävyydestä huolehti isäni äiti Anna-Lyydia, Anna-Lyydian siirryttyä ilmavoimiin jäimme kuluttamaan vuosien varalle tehtyjä sukka-ja lapasvuoria kunnes välttämätön tuli eteen. Ilmoitin äidilleni syksyllä 2003 siirtyneeni maksullisten mummojen käyttöön ja ostaneeni villasukat torilta.
Tämä sysäsi äidin koettelemaan onneaan kudinpuikkojen ja seitsemän veljeksen kanssa...
Ensimmäinen sukka oli "pösö", eikä siitä sen enempää.
Nykyisin äitini kutoo aivan mahtavia sukkia! Hän hallitsee kavennukset ja kantapäät siinä samalla kun katsoo Yleisradion aamutelevision draamaohjelmia. Äitini on myös ottanut käyttöönsä varsin hyvän värisilmän ja yhdistele sukkiin herkullisia värejä koko seitsemän veljeksen väriskaalan alueelta. Äidin erikoisuus ovat pitkät polvisukat, joita varsinkin minä, housuistakieltäytyjä ja hamesankari suosin läpi vuoden.
Sisko K taas on kasvattanut käsityötaitojaan opiskelemalla neulakinnastekniikoita uusiksi tänä syksynä. Neulakinnasvillityksen äiti, ja erillaisten neulakinnastekniikoiden todelinen tietopankki on ystäväme Sahra, joka on auliisti opettanut kaikille tahtoville neulakinnastekniikoita ympäri Etelä-Suomen. Tiesittekö että neulakintaissa on oikeasti monia erillaisia pistotapoja, niin että jos käsityökokeilusi on joskus tyssännyt juuri neulakintaaseen, voi olla ettet ole tutustunut vielä siihen "sinun" pistoosi, sihen joka tuntuu helpommalta ja hauskemmalta kuin mikään muu pisto!
Joulumyyjäisissä minulla oli mukanani koe-erä äitini sukkia myytäväksi joulupukin kontteihin ja hoffin korttelijoulussa tärppäsi, sukkaparit hupenivat käsistä ensimmäisen parin tunnin aikana ja lisää jäätiin kyselemään. Jäljelle jäi vain hajakkokoja ja parit sukat joita äiti itse pitää "vähän rumina". Jos joku nyt huomaa kaipavansa sopivia sukkia, kehoitan ottamaan yhteyttä minuun. (Tarvitsen perustiedoiksi ainakin tilaajan kengännumeron, pohkeenpaksuuden ja väritoiveet.)
Joululahjoiksi sen sijaan saimme oman kotiimme sisko K:n neulakinnaspipon, joka 5000-vuotta vanhalla tyylillään sopii kuin valettu mieheni päähän. Itse sain sisko K:n neuepajasta kudotun kaulurin jonka uskoisi pitävän kylmän poissa, ja joka sopii täydellisesti uuteen talvitakkiini (joka tietenkin on myös sisko K:n ompeluateljeesta.)
Ja sitten vielä se talviresepti..
Killn's Inn:in rommitoti
1osa rommia (any label)
3 osaa kuumaa vettä
2rkl sokeria
Tukeva sitruunanlohko
Laita lasiin/mukiin sitruuna, kaada pälle kuuma vesi ja lopuksi rommi, sekoita joukkoon sokeri ja tarjoile mojovan walesiläisen kirouksen kera
terveisin Iida
