Suurmiehet eivät sitä myönnä, mutta monta päivää on pelastettu parilla hiuspinnillä, hakaneuloilla, puolikkaalla sitruunalla ja kaikella muulla Sillä, mitä taloudenhoitajan essuntaskusta on sattunut löytymään.

tiistai 8. tammikuuta 2008

Lähdössä Britanniaan...

Olen lähdössä työharjoitteluun Ludlowhin huomenna.
Pakkaan mukaan paljon luonnonkuitu-vaatteita (puupoltossa ei saa leikkiä tekokuiduissa!), kirjoitus- ja piirustusvälineitä, tietokoneeni sekä vaaleanpunaisen hammasharjan (uusi). 2 opinnäytetyötä (toinen on omani ja toinen pitäisi opponoida pikimiten..) Villahuovan, kuorimaveitsen ja tölkinavaajan (näitä vanhalla saarella kun ei välttämättä tunneta lainkaan!)
- Pakattuani ikuisuudelta tuntuvan ajan on tulos kutakuinkin tämä....



Toivon hartaasti että nämä painavat alle sallittujen rajojen. Monen vuoden reissauskokemuksen omaavana olen kuitenkin oppinut etten pakkaa juurikaan mitään turhaa, pystyn perustelemaan liki jokaisen rihkamani tarpeellisuuden, ja ne joita en voi perustella painavat varmaan vain parisen grammaa.. (kyllä, minä olen niitä ihmisiä jotka läkähtyisivät kuormansa alle jo lähtöruudussa mikäli edessä olisi vaikkapa alppien valloitus jalan.)

Jännittää ihan kauhiasti! Saankohan yöllä nukuttua ollenkaan?!
.. ikävä kotiin ainakin iskee pian.

Ei kommentteja: