Sarjakuvia jotka sinun pitäisi lukea..

(kuvan linkki thedailycrosshact.com)

... joulun tienoilla saimme mojovan kasan sarjakuvia joiden laadusta olin positiivisesti yllättynyt. Niin monta sellaista joita olin halunnut lukea mutten ollut ehtinyt. Tässä lukutärppejä teillekkin.

#95 Marguerite Aboouet, Clément Oubrerie: AYA-elämää Yop Cityssä
(artinen banaani)
Juoma ja ruokasuositus: tee, voileivät, kahvi Lukupaikkasuositus: soffa, keskipitkät matkat, lauantaiaamut.

- Aya on letkeää piirrosviivaa ja kauniita värejä. Ayassa teini tekevät teinien juttuja Afrikassa Youpongin kaupungissa, missä kanat vaappuvat kaduilla ja tytöillä on salaisuuksia. Teinityttöjen juttuja sillä erituksella ettei afrikassa ole omaa huonetta missä synkistellä, eikä synkkää musiikkia.



# 94 Locicomix- nerouden ja hulluuden rajoilla. (www. logicomix.com) Monta tekijää
(avain 2011)
Juoma ja ruokasuositus: jotakin kylmää tai jotakin mikä saa kylmetä
Lukupaikka: tukeva tuoli, pienissä erissä. Ei ehkä aukene yhdellä kerralla.

- Tämä kirja on annettu joululahjaksi selvästikkin Ukkokullalle. Minä lienen kuitenkin ainoa joka kirjan on vielä ehtinyt lukea.
Kirja on hieno, monen vuoden aikaansaannos, värikäs ja paksu.. ja yhtä helppolukuinen kuin lukion filosofian tiivistelmä. Kuulun niihin ihmisiin joiden on täytynyt lukea Sofian maailma kahdesti ymmärtääkseni koko jutun. Samoin on tämän sarjakuvan kanssa. Ajassa liikutaan varsin monella tasolla, välillä lainataan vain filosofien ja matemaatikkojen puheita, sitten sivujuonessa puhutaan hullusta sukulaisesta joka piilotettiin ullakolle, - mutta allekirjoittaneen ärsytykseksi jatketaan matematiikasta ja filosofiasta eikä hullusta ullakolla.
Tämä sarjakuva on opettavainen, mutta kaikkia se ei viihdytä.




(Niilon kuva: mariusjouanny.centerblog.net/90-gaston-lagaffe)

#93 Niilo Pielinen 1-7 , Fraquin et kumppanit
(egmont-kustannus)
Juoma ja ruokasuositus: melkein mikä vain, myös aamiainen Lukupaikka: Miltei missävain kunhan ette itse aja!

Niilo Pielinen kuuluu akuankkasuomalaisen sivistykseen siinä missä Lucky Luke tai Asterix.
Niilo Pielisen seikkailujen albumit ovat ikävästi kokeneet tuhon monissa kirjastoissa ja siksi täydellisen Niilo-kokoelman saapuminen oli todellinen onnenpotku. Harmittavaa, kuten kaikissa uudelleen julkaisuissa suomennos ei välttämättä kohtaa lapsuusmuistojasi sanasta sanoon mutta kiitettävän monta TURRRRVELO!-karjaisua on säilytetty juuri oikein. Oma suosikkihah,moni on onneton Karstu- piirtäjä jonka tuskaan voi samaistua: milloin lähesvalmiin työn tuhoaa kissa, milloin joku laskee inhan kahvikupposensa juuri siihen.
Koko sarjassa näkee miten piirrosjälki alkaa elää ja vitsit venyvät muutamasta ruudusta useiden sivujen mittaan. No Mutta!

# 92 Anni Nykänen: Mummo
(Sammakko)
mummo.sarjakuvablogit.com

Mummo on voittamaton illuusio vanhoita kissamummoista, mummosta joka puhuu outoa murretta, mummosta joka kyttää, kuulee ja kommentoi. Siinä missä Alpo Rapin Meti-mummo kertoilee vanhoja juttujaan tekee Nykäsen mummo uusia. Nykäsen mustavalkoinen viiva hyväilee mummon kurttuisia kasvoja ja kutittaa paksua kissiä juuri oikein. Eniten olin huolissani aikoinaan siitä että Mummo julkaisee nykyään Seura, - pahastuvatkohan oikeat mummot tästä reippaasta villasukan kutojasta liiaksi?

# 91 Georg McManus Vihtori ja Klaara.
(Arktinen Banaani)
Ruoka ja juomasuositus: jotakin kepeää
lukupaikka: sohva tai vuode, kuitenkin reilusti tilaa sillä kirja on leveähkö.

Tämän kirjan oli valinnut isäni joka selitti jouluna "vihtorin" olleen oman isänsä lempisarjakuva. Suhtauduin mielessäni kirjaa hiukan ynseästi sillä varauduin kirjan kuvien olen ikivanhoja ja jäykähköjä. Vihtoria ja Klaaraa on piiretty, plagioitu, inhottu ja ihasteltu miltei vuosisata.
Itse ihastui McManuksen tapaan piirtää. Naisten 20-30-luvun vaatteet ja hatut erottuvat tyyliltään hyvin samoin kalusteet ja rakennukset. Nousukkaiden yläluokan toilaisussa on jotain samaa kuin Hyacint Bucketissa, vanhoissa kotimaisissa elokuvissa ( Suomifilmit tekivät ilman lupaa useammankin V&K-elpokuvan sillä niistä yleisö piti, viimeisissä elokuvissa sankariparin sukuniminimi muuttui Vuorenkaijusta Ramberiksi juuri tekijänoikeuksien vuoksi.)

# 91
Tove ja Lars Jansson MUUMIT. Sarjakuvaklassikot 1-3
(WSOY)
Ruoka- ja juomasuositus: vaapukkamehua, teetä, palmuviiniä, pipareita
Lukupaikka: pitkät matkat, mökki, puumaja, pöydän alla

Mustavaölkoiset muumit ovat ryömineet nyt kaikkiella, on mukia, kippoa, kuppoa, tarjottimia (joista tahtoisin kolme) ja viimeisimmäksi löysin kaupasta peltisiä muumi-pääsiäimunan kuoria (nimityksellä ovaali, säilytysrasia)
Mustavalkoiset muumit, ne "oikeat muumit" ovat rajumpia kuin lapsuuteni piirrosarja. Muumit juovat, kemuttelevat, mököttävät. Mymmeli on mielikuvaani höpsömpi tapaus ja niiskuteiti todellinen kana. Mustavalkoiset piirroskuvat kuvitettuine marginaaleineen ovat kuitenkin jotain mitä ei voi ohittaa. Joinain yöinä kun en saa unta nousen olohuoneeseen lukemaan muumeja ja mietin paljonko tussia kuvien piirtämiseen tarvittiin.