Tänä vuonna olin poikkeuksellisessa tilanteessa, kävin vain yksillä joulumarkkinoilla kaupustelemassa, - nekin olivat osa keskiaikatapahtumaa ja kestivät noin kolme tuntia. Ja ne pidettiin marraskuun puolella.
Sisareni käytti ystävällisesti yhtä keramiikkalaatikkoa toisen tapahtumassa joulukuussa. Muutoin, siinä ne olivat.
Ofelia Market jäi tänä vuonna järjestämättä, enkä ensin jaksanut etsiä toisia myyjäisiä kokeiltavaksi ensi kertaa, ja sitten sain huomata ettei myyjäisten tai markkinoiden kokoista rakoa työvuoroviikkoihini olisi mahtunutkaan.
Muutenkin vietin erittäin poikeuksellisen joulukuun, ja joulupyhät. Päivätyöni ulkopuolella, minulla ei ole ollut kiire. Vaikka joulupyhiimme kuuluukin matkustelua noin 800 kilometrin verran, kolme joulujuhlintaa, ja vaikka perinteikkäästi tietokoneeni otti ja hajosi 24h veronpalautusten saapumisen jälkeen, ja vaikka podimme molemmat joulukuussa perinteikästä lentsua, minulla on sittenkin ollut aikaa.
Olen ihminen jonka täytyy kokoajan tehdä jotain.
Toivoin joululahjaksi kaikilta pyyhkeitä, käsipyyhkeitä. Ensimmäiset omaan talouteeni saadut käsipyyhkeet kun alkoivat olla jo parempiakin päiviä nähneitä (vain 15 vuotta käytössä!). Uutukaisiin lahjapyyhkeisiin oli mukava upottaa muutama joutilas hetkeni ja nimikoida upouusia tekstiilejä. Olen hiukan heikkona erillaisiin fontteihin ja symboleihin, syksyn mittaan olen työpäivän kahvitauoilla tuherrellut tapani mukaan suttupapereita ja suunnitellut esimerksi monogrammeja nimikirjaimista. (Lankoina käytin siskolta saatuja puuvillaisia helmi- ja merkkauslankoja)
Viime jouluna lepuutin hermojani koristelemalla valkoposliinisia joulukoristeita askartelumaaleilla. (Arvatkaa harmittaako etten ole löytänyt tälläisiä plaaneja pöllöjä mistään enää uudestaan, ja arvatkaa montako joulukoristeosastoa tänä vuonna olen ehtinyt tallustella läpi?)
... ja lieneekö syynä ollut tälläinen rennompi meininki, mutta tänä syksynä olen ottanut tavakseni poiketa jeesuskirppareilla tutkimassa kangas- ja verholaatikot ihan vain varmuuden vuoksi. (En muuten kierrä kirpputoreja, meillä on tavaraa jo ihan liikaakin.) Keskiaikaharrastuksemme onkin saanut kiitettävät määrän uusia kankaita ja kauniita värejä hyvän "metsästysonneni" vuoksi.
- Kyllä, kullankeltainen on samettia, oranssi gobeliinikudottua poluesteeriä ja punainen silkkiä!
Niin, ja uusi tietokonekkin saapui talouteemme.
Rauhallista Sydäntalvea ystävät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti